Mihin unohtui eduskunnassa Palokin kosket?
Heinävedellä sijaitsevat Palokin kosket jäivät noin 60 vuotta sitten alueelle rakennetun vesivoimalan alle. Ennen tuota Palokissa kuohui kahdeksan kirkasvetistä merkittävää järvitaimenen lisääntymiskoskea, jotka tuottivat vuosittain noin 10 000 vaelluspoikasta. Voimalaitoksen rakentamisen myötä tuhoutui täysin yhden Etelä-Suomen merkittävimmän koskireitin taimenkanta. (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen julkaisu 2014.)
Koskien ennallistamisesta vuonna 2022 laaditun selvityksen mukaan kosket voisivat tarjota parhaimmillaan jopa 30 hehtaaria uutta poikastuotantoaluetta erittäin uhanalaiselle Saimaan järvilohelle ja -taimenelle. Palokin kosket voitaisiin ennallistaa vuoden 2030 alkuun mennessä. Kustannuksiksi on arvioitu 25 milj. euroa. Selvitysmies esittää koskien vapauttamista kokonaan. Selvitysmies ehdotti asian edistämistä valtiovallan vetovastuulla yhteistyössä voimayhtiön, alueen kuntien ja maakuntien sekä myös yksityisen sektorin kanssa (mm. Yle 10.10.2022.) Selvityksessä on keskitytty kalataloudellisten ja luonnonsuojelullisten vaikutusten arviointiin. Elinkeinovaikutuksia ei ole selvitetty. Hankkeelle tulisikin seuraavaksi laatia aluetaloudellisten vaikutusten selvitys. Mihin unohtui eduskunnassa tämä koko Suomen kannalta erittäin merkittävä asia?
On huomionarvoista, että Tenojoen sekä sen sivujokien heikentyneiden kalakantojen vuoksi joella ei ole saanut viime vuosina kalastaa. Tenojoelle on matkustettu kesäisin aina Hangosta Utsjoelle saakka. Heinäveden sijainti on optimaalinen tavoittamaan kalastajia koko Suomesta. Koskien vapauttaminen lisäisi lähellä sijaitsevan Valamon luostarin kyljessä Heinäveden alueen houkuttelevuutta kalastuksen, retkeilyn ja luontomatkailun näkökulmasta. Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sydämessä sijaitsevilla koskilla on välitöntä vaikutusta edellisten maakuntien lisäksi myös Etelä-Savoon. Merkitys Itä-Suomen elinvoimalle ja matkailulle on kiistatta suuri. Kalastuksella on myös useita hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Palokki voisi olla Saimaan järvilohen luonnonkierron mahdollistava kohde ja projektilla turvattaisiin uhanalaisen järvilohen jatkumo. Suomalaisen järvilohen tulevaisuus ruokapöydän antimena tulee turvata.
Jertta Harinen
P-K:n hyvinvointialueen valtuuston 1.vpj.
Eduskuntavaaliehdokas (Kesk.)
Kirjoitus on julkaistu mm. 26.1.2023 Varkauden lehdessä ja 30.1.2023 Karjalaisen verkkolehdessä sekä Savon sanomissa 10.2.2023